**********
Tässä välissä haluan kertoa, että olen sulkija. Ystäväni kertoi, että kaksplussan sivuilla kerrottiin miehistä, jotka laittavat kaappeja, ikkunoita, ovia, lipastoja tms. kiinni vaimojensa perässä pakkomielteisesti. Tunnisitin kuvailusta itseni. Olen siis sulkija. Jännä tuo kaksplus-maailma.
**********
Tämä oli ensimmäinen kerta, kun askartelin vaippakakun ja kokemattomuus oikein loisti läsnäolollaan. Sormet meinasivat mennä kerta toisensa jälkeen suuhun. Kaverimme totesi aikaisemmin, että voisimme ostaa vaippakakun jostain valmiina, mutta yli-innokkaana (kuten aina) halusin tarttua tuumasta toimeen ja väsästä tekeleen yhdessä Ju:n kanssa "kyllä me nyt yks vaippakakku osataan tehä"-asenteella. Ja niin me osattiinkin. Hieman soveltaen ja kantapään kautta ideoiden kylläkin.
 |
| Lopputulos, johon olimme Ju:n kanssa melko tyytyväisiä. |
Tässä siis taktiset ohjeet ensimmäistä kertaa vaippakakun tekijöille:
1. Varaa kunnolla aikaa projektin toteuttamiselle ja varaudu siihen, ettei kaikki suju kuten toivot. Kakkua ei koota tunnissa eikä parissa. Ei Roomaakaan rakennettu päivässä. Aloitimme hienolla suunnitelmalla, teimme kauppalistaa ja mietimme värimaailman valmiiksi. Paitsi, että jo tässä kohtaa suunnitelmille kävi kuin laihduttajalle jouluna - huonosti. Haluamiamme värejä ei ollut saatavana. Ramppasimme Cittarissa, Prismassa, Halpa-Hallissa (hyi, kirjoitin sen tänne!), HH-kankaassa ja H&M:ssä. Vauvojen sukkia on todella vähän ja värivalikoimat ovat erittäin huonot. Tavaroiden keräämisessä kului tovi ja itse vaippojen käärimisessä ja asettelussa sai käyttää aikaa. Yhteensä aikaa kului reilut kuusi tuntia, joista tunti tosin meni oman aikaansaannoksen ihasteluun :)
2. Budjetti tulee ylittymään, koska aina jotakin unohtuu tai loppuu kesken ja sitä jotakin pitää lähteä hakemaan kaupasta. Ja kun vauhtiin päästään, vauhdin huumassa sitä ostaa kaikkea kivaa ja sopivaa lisää. Näin kävi pikkaisen meillekin. Kusi sukassa menimme lisäostoksille, koska tiesimme ylittävämme toimivaltamme lisärahoitustarpeen takia :D
3. Varaa nauhaa ihan hemmetisti, koska suurella todennäköisyydellä sitä menee paljon ja sitä on ihan liian vähän. Ensimmäisenä huomasimme, että kahden metrin rullat eivät tule riittämään, koska yhteen kerrokseen meni se kaksi metriä. Jos haluaa saada kunnon rusetit, tulee narua olla yli 2 metriä... Ja sen lisäksi nauhamme oli ihan vääränlaista: se oli läpikuultavaa, jolloin vaippoja kasassa pitävät kuminauhat näkyivät rumasti lävitse. Eikun uudestaan ostoksille - ja tässä kohtaa on varauduttava myös värimaailman muuttumiseen. Alkuperäisestä vihreästä siirryttiin pakon edessä helmiäissiniseen. Ei huono valinta kuitenkaan.
4. Hanki itsellesi evästä, niin askartelu sujuu, eikä nälkäkiukkua tule. Mikään ei ole niin kamalaa kuultavaa kuin kitiseva Jenna- siis minä.
5. Vaikka alussa kakku näyttääkin vaippaläjältä, älä vaivu synkkyyteen. Kakku muotoutuu sen sitomisen jälkeen.
Vaippakakkua varten hankimme:
- 2 pkt vaippoja, joista käytimme noin 90 kpl
- kuminauhoja, hindsight-neuvo: osta valkoisia
- alustaksi suurehkon kirjan
- rungoksi kosteuspyyhepaketin
- liian lyhyttä ja läpnäkyvää narua, jota loppuviimein käytimme sidontanaruna
- 4 m keltaista ja sinistä nauhaa
- sukkia, pehmolelu ja kolme tuttia koristeeksi
- paketoimme koko komeuden yhteen rullaan sellofaania, joka juuri ja juuri riitti!
Ja seuraavassa tekniset ohjeet:
1. Aloitimme vaippojen käärimisestä rullalle kuminauhaa käyttäen. Rakensimme runkona olevan pyyhepaketin ympärille, koska näin seuraava kerros pysyisi paikallaan. Kiinnitimme vaippoja kuminauhalla toisiinsa kiinni.
2. Kun arvelimme, että ensimmäinen kerros sisältää tarpeeksi vaippoja, sidoimme nauhalla kuminauhakohdan päältä vaipat yhteen. Tällöin havaitsimme nauhan riittämättömyyden sekä läpikuultavuusongelman. Sitten tungimme nauhan sisään niin pailjon vaippoja kuin vain saimme. Huomataksemme, että punaiset kuminauhat loistivat väleistä rumasti. Joten otimme reunimmaisia vaippoja pois tekeleestä, irrotimme kuminauhat niistä ja tungimme takaisin.
3. Sama homma toiselle ja kolmannelle kerrokselle. Sidoimme ensiksi vaaleansiniset nauhat, jotka eivät riittäneet rusetiksi asti. Sitten sidoimme keltaista nauhaa päälle, joka kuin ihmeen kaupalla riitti sentilleen ja saimme sidottua sen rusetille.
4. Seuraava vaihe onkin koristeiden sommittelu ja kääriminen sellofaaniin.
Eli sounds very simple, mutta ei se niin helppoa ollut :D
Ja tässä mahtava ohje sukkaruusujen tekemiseen:
Lopputulos oli mielestämme hyvä ja olimme tyytyväisiä. Toivottavasti lahjansaajat myös. Sunnuntaina koitti h-hetki ja hiippailimme tulevan äidin kotiin. Onneksi father-to-be oli laatinut hyvän peitetarinan, eikä äiti osannut odottaa mitään. Pikemminkin hänen ilmeensä oli hyvin hämmästynyt, kun saavuin kakun kanssa eteiseen. Vietimme oikein rennon päivän: söimme ulkona pientä suolasta ja makeaa, mm. arvuuttelimme äidin vatsan ympärysmittaa ja vaihdoimme sokkoina aikaa vastaan Mirabel-nuken vaippaa. Tuleva isä antoi Mirabelille kyllä aika rajua vaippakyytiä: Mirabelin pää sai vähän damagea, ja sen käsi ja jalka tulivat samasta lahkeesta. Lopuksi isä rusersi Mirabelin sisuskalut :D Äidin pitää himen kouluttaa isää vielä, mutta onneksi heillä on hyvin vielä aikaa harjoitella :)
Oli ihanaa viettää aikaa ystävien kanssa ulkona lämpimässä ja aurinkoisessa säässä. Lisää tämmöisiä kekkereitä ehdottomasti! Yhden muutoksen päätimme tehdä seuraavia babyshowerseja varten. Nimittäin Mirabelin vaippojenvaihdon vaikeustasoa nostetaan, koska kaikilta se alkaa sujua jo silmätkin sidottuina. Seuraavan kerran Mirabelilla on tuplasti vaatteita päällä, se riehuu ja ehkäpä pissaakin kesken operaation! ;)
Näin ihanista ja leppoisista tunnelmista toivotan kaikille hyvää alkavaa viikkoa!
// Jenna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi :)