Liikunta - paras harrastus astmaatikolle

Talvi tekee tuloaan tänne Lappiin, mikä tarkoittaa pakkassäiden lisääntymistä - ja hieman kapuloita liikkuvan ihmisen rattaisiin, siis sikäli mikäli matkan varrella mukaan on tarttunut pitkäaikainen hengitystiesairaus: astma. Lapsuudestani lähtien olen kärsinyt kovista siitepölyallergioista sekä poski- ja kehukoputken tulehduksista, mutta astman puhkeaminen kulminoitui minun kohdallani asuinkotini kosteus- ja homevaurioon. Elin muutaman vuoden jokapäiväsessä nuhassa, öisin heräsin yskäserenaadiin ja koulussa tunneilla oli välillä vaikea hengittää. Liikuntatunneilla rintaan otti kipeää ja juoksemisen jälkeen hampaat puutuivat suussa sekä pyörrytti. Elin näiden vaivojen kanssa vuosia. Tajusin vasta muutettuani yliopisto-opintojen vuoksi toiselle paikkakunnalle, etteivät oireeni olleet enää normaaleja. Jokapäiväinen nuha oli muuttunut jokaminuuttiseksi yskäksi. Lopulta tilanne oli niin paha, että makasin illat sängyssä liikumattomana, kun olohuoneeseenkin kävely väsytti.

Treenailevan astmaatikon treenikassin sisältöä: keuhkoputkia avaava lääke kulkee aina mukana.

Ja sieltä se diagnoosikin tuli, kuten myös elinikäinen lääkitys (huokaus) ja kosteus- ja homekoirakyvyt (haistan ja reagoin homeeseen :D). Aloitettuani lääkityksen elämästä on tullut moninkerroin mukavempaa (tosin lääkityksellä on myös ikävähköjä sivuvaikutuksia). Happi kulkee paljon paremmin, nuha ja siitepölyallergiat ovat lähes historiaa. Kuitenkin välillä astma muistuttaa olemassaolostaan. Liikunnan osalta astma oli minulle pitkään rajoite. Kun kiinnostuin liikuntaharrastuksen aloittamisesta, en pystynyt tekemään alkuun mitään korkeatempoista liikuntaa, kun keuhkoputket alkoivat supistelemaan ja  keuhkoihin tuli polttava tunne. Jopa pienen reippailulen jälkeen yskin rasituksesta vielä monta tuntia. Aika siistin kuuloista, kun keuhkoista lähee pillin ääni. Tai siis ei ole.

Mun treeni-ilmeet :D Mun treeneissä treenataan tosissaan eikä yritetä näyttää normaaleilta! Kuvassa astman hoitoa ja etuolkapäiden viimeisiä toistoja.

Miksi astmaatikon tulisi sitten liikkua? Mitä hyötyä fitnessharrastuksesta on astman hoidossa? Ensinnäkin mahdollinen ylipaino lisää rasitusoireita, jolloin ihan tavallinen arkinen hyötyliikuntakin tuntuu raskaalle. Toiseksi liikunta parantaa hapenottokykyä ja edistää rasituksen sietokykyä, mikä vähentää astman oireita. Kolmanneksi lihaskuntotreenit auttavat pitämään ryhdin hyvänä, mikä on astmaatikolle tärkeää, jotta happi kulkee hyvin. Lisäksi erään fysioterapeutin mukaan hyvät lihakset auttavat yskimään paremmin ilman turhaa ärsytystä keuhkoille (seems legit).  Hyvät elämäntavat parantavat myös vastustuskykyä ja helpottavat infektioista ja astman pahenemisvaiheesta toipumista. Viidenneksi liikunta piristää mieltä ja on siten oiva lääke astmasta aiheutuneeseen vatutukseen.

Ilokseni voin todeta, että treeniharrastukseni on tuottanut tuloksia myös astman suhteen. Pääsääntöisesti pystyn nykyään tekemään alkulämmittelyt ilman avaavaa lääkitystä ja pärjään korkeasykkeisistä HIIT-treeneistäkin ilman lisäapuja. Olen huomannut myös sen, että flunssat eivät iske minuun enää niin rajusti kuin vaikkapa pari vuotta sitten. Liikunnan jälkeisiä rasitusoireitakaan ei ole näkynyt. Aina kuitenkin välillä astma muistuttaa olemassaolostaan ja vaikuttaa arkiaskareisiin. Kuten tänään: aamupakkasten vuoksi näytän ihan muumiolta, kun suu pitää suojata kunnolla. Mikäli hengitän "suoraan" kylmää ilmaa, hapenottokykyni huononee ja kehkot ärsyyntyvät (kuten minäkin). Kun asukokonaisuuteen lisätään vielä aurinkolasit, naapuristohiipparin titteli on varmasti minun.

Aamuaerobiselle lähdössä. On jo niin kylmä, että saa laittaa useamman vaatekerroksen alle. Lopputulos: raskaana olevan näköinen hiippari :D

Astma ei siis ole liikunnalle este vaan päinvastoin: lääkityksen ohella se on parhaimpia hoitomuotoja. Yleensä kuntosaliharrastajat mielletään pinnalliseksi ja itsekeskeisiksi ihmisiksi, jotka tavoittelevat vain hyvää ulkonäköä. Todellisuudessa fitnessharrastuksen syyt ovat usein kuitenkin pintaa syvemmällä - minulla keuhkoissa.

Nauttikaahan liikunnan tuomista iloista ja hyödyistä, olivat ne sitten "syvällisiä" tai pinnallisia! ;)

Lisätietoa astmasta ja sen hoidosta: 

www.hengitysliitto.fi

http://www.allergia.fi/astma/astma-ja-liikunta/

Maltillisen rasvanpolttajan päivän menyy

Viime aikoina mediassa on ihmetelty rajuja "fitness-dieettejä", joissa syödään vain hilkun verran yli 1000 kilokaloria päivässä, mutta näiden reilun 1000 kcalin voimalla pitäisi jaksaa tehdä useita aerobisia treenejä sekä jaksaa nostella puntteja monta kertaa viikossa. Muutenkin fitness-harrastukseen tai ylipäätänsä laihduttamiseen liitetään usein se myytti, että vähemmän on enemmän - siis mitä tulee ruokailuun ja ruoan määrään. Monilla ystävillänikin on se mielikuva harrastuksestani (tai elämäntavastani), että stressaan joka ikistä suupalaa, syön niin vähän, että kiljun nälissäni ja suhtaudun ruokaan varsin mekaanisesti eli ajattelen ruoan olevan vain ravintoa. VÄÄRIN. Edellä kuvatunlaista suhdetta ruokaan ei edes voisi kutsua harrastukseksi. Minä itse kutsuisin sitä vääristyneeksi tai epäterveelliseksi käsitykseksi syömisestä ja elämisestä.

Minun tämänhetkinen projektini pitää sisällään (lihas)kunnon ja lihasten hermotusten parantamista sekä maltillista rasvanpolttoa. Tavoitteenani ei ole tehdä parissa kuukaudessa suurta ja mahtavaa kehonkoostumukseen kohdistuvaa muutosta, vaan vähentää kehon rasvaa pitkällä aikavälillä. Tiedän, että voisin ronskimmalla dieetillä saavuttaa tavoitteeni paljon nopeammin, paljon lyhyemmässä ajassa, mutta haluan, että harrastukseni tukee työssä jaksamistani eikä kuormita minua liikaa. Teen kuitenkin paljon suunnittelua ja ajattelua vaativaa työtä, joten kehoni tarvitsee kunnolla ruokaa ja hiilareita, jotta pystyn hoitamaan työtehtävät kunnolla.

Tällä kirjoituksella haluan näyttää, kuinka paljon voi ja pitää syödä, jotta elimistö ei pura lihasmassaa energiaksi, ja sen, kuinka paljon tulee syödä, jotta aineenvaihdunta pelittää ja rasvaa palaa elimistöstä. Monille on tullut yllätyksenä kuinka paljon tulee syödä, jotta voi laihduttaa terveellisesti. Luulisinkin, että korkea rasvaprosentti ja ylipaino johtuvat melkoisen usein liian vähäisestä ja epäsäännöllisestä ravinnonsaannista (Huom! eri asia kuin energiansaanti). Esimerkiksi minun ongelmani oli aikaisemmin, että söin mitä sattuu ja milloin sattuu. Ravintoni koostui prosessoiduista eineshiilarihötöistä, joita ei missään mittakaavassa voi sanoa ravinteikkaiksi. Eli söin ruokaa, joka ei ollut ravintopitoista.

Seuraavassa minun yhden päivän aikana syömät ateriat.

1. Aamiainen

Päivän paras ateria (tällä kertaa klo 11 :P): lautasellinen puuroa (about 1 dl ryyniä), voisilmä, reilusti marjoja ja melkein purkillinen raejuustoa. Flunssakautena kaverina D-ja C-vitamiinia suoraan purkista.

Aivan ihana oli nauttia aamupalaa, kun oli tullut aamulenkiltä ja saanut nauttia aurinkoisesta ja kirpeästä syysilmasta.

2. Lounas tai sen tapainen

Lounaaksi (klo 14.30 :D) provencelaisesti.. siis jotenkin maustettua kanafilettä, täysjyväpastaa, salaattia, itsetehtyjä krutonkeja Vaasan paahtoleivästä ja kevytkermaviilistä tehtyä valkosipulikastiketta. Lasissa kirkasta. Vettä.

3. Välipala

Töiden välillä on hyvä pitää pieni breikki ja antaa kropalle energiaa (noin koo 17). Jauheen voi gangstamaisesti yrittää vetää henkeen nenän kautta tai suun kautta, kun sheikkaamisesta huolimatta osa jauheesta jää paakuiksi ja pöllähtää naamalle :D

3,5. Nautintohetki :D

Ihminen ei elä pelkästä leivästä enkä minä pelkästä proteiinista. Joskus mielelle on tärkeää, että voi ottaa rennommin ja nauttia hyvällä omalla tunnolla jotain hyvää. Oletko osallistumassa fitness-kisoihin keväällä? -Jos et, piirakkapala tai kaksi viikon aikana ei tee suurta tuhoa. Mitä iloa on fitbodysta, jos elämän kaikki kivat paheet kielletään? ;)

Pohjan tein nyppimällä hieman voita, kauraryyniä ja jauhoa sekä sekoittamalla siihen kananmunan. Täyte koostuu banaanijogurtista, vadelmista, rahkasta ja persikoista.

4. Treenin jälkeinen ateria

Päivällinen tulee minulla aina treenien jälkeen (tällä kertaa klo 20.30). Halusin vaihtelua, joten tein pizzan, josta tulee kahdelle reilunkokoiset annokset. Pohja on tehty vehnäjauhoseoksesta, pikkuisesta määrästä kuivahiivaa ja rypsiöljyä (suola ja hunaja), täyte koostuu jauhelihasta (10%), paseeratusta tomaatista, sipulista, paprikasta, ananaksesta ja paprikasta. Pizzailtojeni ultimaallinen pelastus on Valio Polar 5 %. Sulaa tosi hyvin, eikä sitä tarvitse laittaa paljoa.

5. Iltapala

Iltapalana vedin banaania, marjoja ja rahkaa, kyytipoikana hieman psylliumia. Aamulla on mukavampi herätä, kun syö kunnon iltapalan.

Todettakoon, että smoothiesta tulee lähemmäs kolme lasillista, jottei kenellekään muodostu minkäänlaista kuplaa yhden lasin iltapalasta ;)

Itse olen matkani varrella oppinut sen, että saan parhaiten tuloksia, kun pidän huolen ateriarytmistä ja noudatan 80 %:n tarkkuudella ruoka-annosten kokoamista koskeivia perusperiaatteita. Mitkään pussikeittodieetit tai muut hokkupokkustemput eivät pidemmän päälle auta, vaan laihduttamisen salaisuutena on tuore, ravintopitoinen ruoka, jota syödään riittävästi. Olen huomannut myös sen, että kun ruokailuun suhtautuu tietynlaisella rentoudella, ruokavaliosuunnitelmiakin on paljon helpompi noudattaa ja motivaatio pysyy yllä.

Älkää tehkö syömisestä suoritusta, vaan muistakaa myös välillä ottaa rennommin ja nauttia myös herkuista! :)

Bodaaminen ja aineelliset vahingot

Seuraavassa avaudun siitä, mitä negatiivisia seuraamuksia kuntosalilla askartelu ja keittiövaa'an kanssa taiteilu voi pahimmillaan aiheuttaa. Ja nyt puhun paljon pahemmista seuraamuksista kuin älypuhelimiin kohdistuvasta tuhansien megatavujen rasituksesta, joka on siis seurausta pakonomaisesta kehityskuvakollaasien luomisesta. Puhutaan suurista aineellisista vahingoista, jolla on mittavat kansantaloudellisetkin vaikutukset! Tämä ongelma koskettaa varsinkin niitä nuoria tyttöjä ja naisenalkuja, jotka itse* eivät osaa harkita fitness-harrastuksen potentiaalisia riskejä.

Kuva lainattu ties mistä.

Jokainen lajia harkitseva tietää, ettei kehitys tule tässä lajissa ilmaiseksi. Mutta jokaisen lajia harkitsevan tulee myös tietää se, että sama lainalaisuus pätee myös taloudellisessakin mielessä (ruoat, lisäravinteet, salijäsenyydet, tilpehöörit, valmennus jne.). Kaikista kovimmin tämä jatkuvan kuluttamisen tie iskee vaatteisiin. Itse olen hämmentyneen järkyttynyt siitä, että vuosia palvellut lempijakkuni ei enää tahdo mahtua hartioistani. Ja monen muun vaatekappaleen kanssa sama juttu.

Ja selityshän löytyy tästä:

... eli keväällä 2015 alkanut dieettaaminen vaikutti tällä tavalla selkääni :D

Ei jumankauta riitä, että koko vaatekerta menee uuteen uskoon, kun laihdutettuasi saat viedä vanhat "säkit ja teltat" kaatopaikalle. Kun vihdoin luulet, että vaatteiden uudistaminen oli tässä, innostut salilla käymisestä ja reenisapuskojen kokkailusta siinä määrin, että lihaskin uskaltaa alkaa kasvamaan. Kaikki se tieto juuri sinulle sopivista vaatteista onkin taas vanhentunutta. Varsinkin selän levetessä ongelman laajuus alkaa paljastumaan. Minun ammatissani siistit jakut ja kauluspaidat kuuluvat kuvaan. Ette arvakaan mitä tuskaa on löytää hyvin istuvia kauluspaitoja, jotka eivät kiristä selästä tai olkapäistä. Ja mitä ahdistusta aiheuttaa se, että 300 euron jakku (okei 150 € alennuksessa, mutta kuitenkin minulle suuri raha) alkaa käydä pieneksi... Kyseinen jakku sopi minulle täydellisesti silloin, kun rasvaprosentti oli 35 - mutta outoa sinänsä - nyt se on alkanut tuntumaan ahtaalta, kun rasvat liikkuvat reippaasti alle kolmenkymmenen. 

Ja tässä raskauttavaa todistusaineistoa siitä, mitä treenaaminen saa aikaan:

Kauluspaita on mennyt aikoinaan hyvin kiinni -  nyt ritisee ja paukkuu selästä, napit lentää pian irti :D
Eikä puhettakaan, että paitojen M-koko menisi enää päälle. Miksi hihoista pitää tehdä niin pienet? :D

Mitä vaatekoon ja -mallin jatkuva muuttuminen tarkoittaa? Jatkuvasti uudistuvaa vaatekaappia, stressiä vaatekaupassa sekä ennen kaikkea suurta menoerää budjettiin. Olen tässä oppinut sen, että tarvitsen eri vaatteet dieetille ja massakaudelle. Trikoo- ja strech-vaatteet ovat pelastukseni, mutta pelottaa ajatella, mitä tuleva massakausi tarkoittaa joustamattomille ja venymättömille vaatteille kuten jakuille.. Eli kuluttamisen juhlaa siis luvassa. Kuvitelkaa mitä haaskausta, tässähän tuhoutuu koko planeetta!

Muistatteko, kun minulla oli ongelma housujen kanssa? Se ongelma ei edelleenkään ole poistunut, vaan se elää ja voi hyvin. Jossain kaukaisessa blogitekstissä kerroin, että en saa farkkuja vedettyä jalkaani, vaan ne jumuituvat polven kohdalle. Jos otan tarpeeksi ison koon, joka riittää kattamaan reidenympärykseni, housut pussittavat alamahan kohdalta ja ovat liian isot vyötäröltä. En vieläkään löydä vaatekaupoista farkkuja, suoria housuja tai kangashousuja, jotka sopisivat näihin My little Roid Pony- jalkoihin (=lyhyet ja tuhdit, en roinaa älkää hätääntykö :D). Luulin, että tämä oli vain lihavan ex-minän ongelma. Nyt kun varsinkin etureiskoihin on alkanut tarttumaan pihviä ongelma on pahentunut. Etenkin työhousujen hankkiminen on vaikeutunut, sillä kaikki suorat housut suunnitellaan ihan muun tyyppisille vartaloille. Yksi vaihtoehto olisi vierailla housujen kanssa räätälillä, mutta mistä sponsori? Ei mistään. Ja katsokaa, miten epätoivon partaalle tämä ahdinko on minut ajanut...

Siinä teillepilkahdus epätoivoa!

.. olen joutunut alkaa käyttämään Freddy Wrup-housuja! Voitteko kuvitella minkälainen älyllinen ja siveellinen sekä säädytön itsemurha tämä on?! Mutta kun nämä ovat tällä hetkellä ainoat mukavat ja istuvat housut. Kaiken lisäksi olen tartuttanut Freddy-kuumetta myös toisiinkin. Moraalitonta. Hyi.

Minulta pyydettiin yhtenä päivänä pohtimaan, olenko onnellinen harrastuksessani. Koska olen hyvin tutkiskeleva ihminen, päätin tarkastella rakasta harrastustani kriittisestä näkökulmasta. Ja löysinhän jotain negatiivista: rahanmeno ja jatkuva vaatestressi, ne ovat tämän lajin kurja puoli. Mutta aikusten oikeasti en ole kuitenkaan kauhean pahoillani tästä pienestä lihaskasvusta, jota olen saanut aikaan ;)

Rautaa liikkeelle ja nautitaan tuloksista (ja uusista vaatteista niin kauan kuin ne mahtuvat)!

*Usein keskutelupalstoilla murehditaan, että nuoria tyttöjä ja naisia tulisi suojella lähes jokaiselta asialta. Esimerkiksi nuori nainen ei itse kykene punnitsemaan asioiden eri puolia, vaan seuraavat sokeasti "niiden muiden mallia". Aikoinaan mm. kaunokirjallisuuden lukemisen katsottiin johtavan naisten moraaliseen rappioon. Nykyisen fitness-harrastus hoitaa tämän kaunokirjallisuudelta viedyn tehtävän + tekee naisista miehiä ;)