Kuntotestillä potkua persuksiin!

Tulipa hankittua itselle taas aimo annos motivaatiota liikkumiseen ja aktiiviseen elämäntapaan. Löysin vanhasta Menaiset Sport 3/2014 -lehdestä kuntotestin. Bulkkaamisen, lihomisen sekä kaiken aerobisen karsimisen johdosta tiesin, että kuntoni ei varmastikaan ole mitään tähtiluokkaa: olenhan iso lössykkä :D Myöhemmin keväällä minulla on edessä sekä dieetti että järkyttävästi aerobista, joten halusin vertailupohjaa kunnon paranemisen mittaamiseksi. Pakkasin lehden mukaan reppuun ja marssimme siskoni kanssa salille. Tarkoituksemme oli, että tekisimme kuntotestin ennen treeniä ja sitten vasta nostelisimme rautaa. Toisin kävi. Salilla oli ihme treeniporukoiden invaasio, jolloin kaikki laitteet ja painot olivat varattuina. "Pitkää tunkkinne" - asenteella päätimme siskomme kanssa (änkkäreitä ensin pukkarissa pelattuamme), että tänään ei todellakaan ole treenipäivä. Sen sijaan päätimme keskittyä täysin kuntotestiin.

Otimme kuntotestin pohjaksi lehdessä olevan testin, johon lisäilimme itse muutaman inhokkiliikkeen. DIY - kuntotestiimme kuului:

1. Kyykyt siten, että sormet koskettavat lattiaan
2. Punnerrus (en saanut tehdä polvet maassa)
3. Istumaannousut vatsoille
4. Pystypunnerrus kp vuorokäsin
5. Burpee-hypyt
6. Lankku
7. Liikkuvuutta testattiin syväkyykyllä
8. Cooper-testi

Pystypunnerrukset taidettiin tehdä liian kevyillä panoilla, joten seuraavat testataan 7 kiloisilla. 

Liikkeitä 1 - 5 tuli tehdä niin monta kuin ehtii 30 sekunnissa. Lankussa tuli pysyä niin kauan kuin kykenee, ja syväkyykkyissä tuli virhepisteitä, mikäli keho ei pääse asentoon virheettömällä liikeradalla. Cooperissa juostiin niin paljon kuin kintuistä pääsee 12 minuutin aikana. 

En tiedä kuinka surkeassa jamassa kuntoni on, mutta testi meni ihan treenistä! Olimme kummatkin hikisiä, punaisia ja väsyneitä, mutta onnellisia. Minulle kaikista suurin häpeämisen kohde ovat punnerrukset. En ole pitkän aikaan harrastanut punnerruksia ja painoa on kertynyt, mutta en todellakaan tiennyt tilanteen olevan noin huono! Kuulemma eläkeläisetkin punnertavat komeammin kuin minä. Ja tietenkin siskoni piti päästä kunnolla rökittämään minut, sillä hän sanoi, ettei yhtäkään polvet maassa tehtyä yritelmää katsota punnerrukseksi. Tässä oli koira haudattuna, sillä ensin minulle naureskeltuaan siskoni vetäisi kevyesti sellaiset 20 toistoa (potkin häntä mielessäni). 

Näin hienosti sitä punnerrettiin! :D 

Tässä tulokseni:

Tiesin, etten ole se salin ketterin tyyppi, joten kauheita tuloksia en odottanutkaan. Mursu-kunnossa oleva ei nyt niin vain lähde pomppimaan :D Sen sijaan yllätyin positiivisesti cooper-testin tuloksesta. En ole koskaan aikaisemmin yrittänyt koko testiä. Näillä astmaattisilla keuhkoilla olen juossut viimeksi kesänä, enkä ole koko syksynä harrastnut aerobista. Kun yhtälöön lisätään vielä elopainon nouseminen, on todellinen ihme, että selvisin koko koitoksesta hengissä! En sitten tiedä, että olisiko ylipitkien volyymisarjojen ansiota, että testi meni noinkin hyvin, niissä kun hengästyy ja meinaa kuolla :D

Kuten tässä blogissa olen aikasemminkin kitissyt: MINÄ VIHAAN AEROBISTA yli kaiken. Mutta tämän kuntotestin myötä kynnys harrastaa aerobista kutistui merkittävästi. Minulle suorastaan syntyi suuri motivoitumisen tunne testin myötä ja odotan innolla dieettausvaihdetta. Testin myötä odotan innolla, että pääsen Grittiin, lenkille, BodyAttackiin, BodyCombattiin ja HIIT-treeneihin. 

Nyt on oma huono kunto tullut taas todistetuksi ja tästä on vain suunta ylöspäin. Mikäli kärsitte liikunnan suhteen motivaatiopuutoksesta, suosittelen kuntotestin tekemistä. Se on semmoinen reality-check, että sillä saa mukavasti kunnon potkun persuksiin. Ja mikäli testin tulokset paranevat seuraavassa testissä, jotain on tultu tehtyä oikein.

Mukavaa viikonloppua kaikille! :)
// Jenna