perjantai 2. tammikuuta 2015

Tilannekatsaus & the ultimate crash effect

Aluksi pienen pieni peloittelun ja varoituksen sana: NE TULEVAT! :D



Ja sitten itse asiaan.

Uusi vuosi meni minulla leppoisasti kotona lojuten tai maaten. Täällä Keski-Pohjanmaalla on ollut viime päivien ajan niin järkyttävä keli, ettei huvittanut edes lähteä kaupungille katsomaan raketteja. Täällä on kylmää, märkää ja liukasta - räntää ja loskaa. Hyi. Jopa salille meneminen on kurjaa sään takia. Ensin liukastelet tuolla kaduilla vesilammikkojen seassa noin vartin verran, ja sitten kun viimein saavut hengissä salille, lenkkarit muistuttavat ennemminkin vettä imenyttä pesusientä ja jalat ovat jääkylmät. Mukaan salille olenkin ottanut kolmet sukkaparit: ensimmäiset kastuvat salille mentäessä, toiset salilla treenatessa ja kolmannet kotimatkalla. Treenin päätyttyä on niin "ihanaa" väsyneenä tarpoa kotiin, kun räntää sataa vaakatasossa suoraan naamaan ja silmiin. Ja ne lenkkarit ovat entistäkin kylmemmät ja märemmät. Nyt olisi se oma kotikuntosali niin poikaa!

Viime kerralla lupailin pientä tilannekatsausta ja nyt on siis sen aika. Sairastelemisen ja graduhelvetin vuoksi olen vasta nyt saanut tykitettyä Advancedin kuudennen viikon pakettiin. Taukoa treeneistä on ollut melkein kolme viikkoa, eli vasta puolessa välissä ollaan. Olenkin aikaisemmin tuskastellut, ettei lihomista lukuunottamatta mitään muutosta ole tapahtunut. Kyllä huomaa selvästi minne ne hiilarilisäykset minun kohdalla sijoittuvat :D Maha on se ensimmäinen kohta, jonne se kaikki ihra pakkautuu, mutta myös viimeinen taho, joka sitä rasvaa luovuttaa. Alla olevien kuvien kohdalla tilanteissa on eroa treeniteholla ja hiilareiden määrällä. Heinäkuussa otetun kuvan aikoihin söin päivittäin 150 g vähemmän hiilihydraatteja ja tein matalatehoisempia treenejä 3 - 4 kertaa viikossa. Treenit rakentuivat lyhyehköille sarjoille, ja treenikesto oli rentojen taukojen kanssa noin 50 minuuttia. Marras-joulukuun aikoina olen siis treenannut (pl. sairastelu) 4 - 5 kertaa viikossa, hirvittävillä volyymisarjoilla, tauot ovat olleet minimaaliset, treenien kesto 1 h 10 min - 1 h 30 min.
 Ja tässä tulos! Siinä teille oikein fitnessmotivaatiota! :DDDD



Sentit vaan paukkuvat uusiin sfääreihin ja farkut huutavat hoosiannaa :D Tuon ensimmäisen vertailukuvan jälkeen tekisi mieli polttaa treenikengät ja kaikennäköiset saliohjelmat takassa sekä eristäytyä maailmasta suklaata mussuttamaan. Tiedän, tämä ei ole laihdutusblogi, mutta mahaa voi kasvattaa myös mukavammalla tavalla kuin syömällä toistuvasti samaa kuivaa ruokaa ja treenaamalla itsensä uuvuksiin päivästä toiseen. Voin kyllä ihan rehellisesti todeta, että tämä massakausi/ bulkilla oleminen on kaikkea muuta kuin motivoivaa. No, onhan tämäkin kehitystä, mutta ketuttaa niin makiasti. Kun peili ja pieneksi käyvät vaatteet alkavat ahdistamaan, on aika kaivaa esiin treenipäiväkirja ja verrata sarjapainoja, jos vaikka jotain mielenpiristystä saisi sitä kautta (koska kasvanut voima= kasvanut lihasmassa). Mutta niin joo, eihän sitä vertailua pysty sarjapainojen kohdalla tekemään, koska nyt olen tehnyt niitä massiivisia volyymisarjoja vauvapainoilla. FAIL. Mittanauhallakin kannattaa bulkilla heittää vesilintua. Saman kohtalon suon puntarille, joka ilkeästi kehtasi näyttää minulle lukemaa 75 kg. Mikä enää tässä tilanteessa auttaa? Flexaus!!!

Siispä on flexauksen (minkälie) aika:


Alla oleva kuva on otettu lokakuussa ja yllä oleva kuudennen Advanced viikon aikana. Kun tätä kuvaa katselee, on sitä massaa ja kehitystä kyllä tullut. Olkäpäissäkin on kivasti alkanut erottumaan jotakin tuolta rasvan seasta. Kyllä mulle vielä kunnon olkapäät saadaan. Jaloista minulla ei vielä vertailumateriaalia ole, mutta uskon, että niissäkin on jotain tapahtunut. Toisin sanoen; kuuden kuukauden kehitys luuraa tuolla fläsäkerroksen alla! Lihasmassaa on tullut, mutta se on tällä hetkellä vain piilossa :D Kärsivällisyyttä tämä laji todellakin vaatii.

Tässä tämänhetkinen ylensyönnin ja armottoman treenaamisen 75-kiloinen tulos!



Ja sitten lyhyesti toiseen asiaan, nimittäin ns. crash effectiin, josta olen viime treenikertoina kärsinyt. Yleensä treenin loppuvaiheessa minuun iskee mitä epämiellyttävin olo: tulee kylmä, tuskanhiki, oksettaa, heikottaa ja mieli tekisi vain kuolla. En tiedä johtuuko se suolan puutteesta, mutta treenijuomaa olen vetänyt kyllä jokaisen treenin aikana. Yksi varteenotettava syy on se, että treeni on yksinkertaisesti joko liian pitkä tai raskas. Minua ei muutenkaan kauhesti motivoi tehdä viittä eri volyymiliikettä yhden päivän aikana, ja sitten jos palkkiona 1,5 tunnin rehkimisestä on ylikurja olo, motivaatio murenee entisestään. Kun yhtälöön lisätään vielä kasvava rasvakuorma ja hirvittävä sää, ei salille meneminen tunnu enää kovin houkuttelevalta. Salitreenaamisesta ei aina tule voittajafiilistä tai maailman parasta oloa. Se on puhdas totuus. Työn on kuitenkin jatkuttava, sillä ei niitä tuloksia synny pelkästään mukavuusalueella liikkumalla. Salille kannustavia tekijöitä ovat myös joskus tulevaisuudessa saavutettava timmi kunto sekä tieto siitä, että ensi viikosta lähtien volyymit lähes puolittuvat! Se tietää lyhyempää treenien kestoa ja suurempia painoja!! Jee!

Katsotaan jos crash effectistä päästäisiin eroon uusimmalla treeniohjelman päivityksellä. Tämän viikon aikana kroppaa on treenattu vanhan ohjelman mukaan, jolloin treenien kestot paukahtivat reilusta tunnista vajaaseen kahteen tuntiin. Sitten seuraavaksi olisi vuorossa kevennetty viikko, lisää hiilareita (jä läskiä!) sekä uutta ohjelmaa. Mielenkiintoisia viikkoja siis luvassa. Salidraamaa ja kehitystä voit seurata myös Instagramista gymbreezejennada -tunnuksen takaa.


Hyvää alkanutta vuotta kaikille ja tsemppiä kaikille niille, jotka kärsivät ruuhkautuneista kuntosaleista! :D Minua vähän hirvittää jo valmiiksi, viime vuoden tammikuussa oli suorastaan hankalaa treenata Lapissa, kun ihmiset tulivat porukassa treenaamaan ja varasivat painoja/ laitteita 20 minuutiksi kerrallaan...

Koitetaan pitää hermomme kurissa, sopu sijaa tekee - ja jos ei tee, voi kokeilla kahdenlaista taktiikkaa: a) hanki isot räpsyripset b) armottoman odottava haukkakatse :D

// Jenna

Ps. kokeilin tehdä 1,5 kuukauden tauon jälkeen maveja: voimaa on tullut. Reilu kuukausi sitten maveja tehtiin 50 kilolla, nyt 60 kilolla, vaikka siis pitkään aikaan en kyseistä liikettä ole tehnyt :)))

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi :)