Bodaaminen ja aineelliset vahingot

Seuraavassa avaudun siitä, mitä negatiivisia seuraamuksia kuntosalilla askartelu ja keittiövaa'an kanssa taiteilu voi pahimmillaan aiheuttaa. Ja nyt puhun paljon pahemmista seuraamuksista kuin älypuhelimiin kohdistuvasta tuhansien megatavujen rasituksesta, joka on siis seurausta pakonomaisesta kehityskuvakollaasien luomisesta. Puhutaan suurista aineellisista vahingoista, jolla on mittavat kansantaloudellisetkin vaikutukset! Tämä ongelma koskettaa varsinkin niitä nuoria tyttöjä ja naisenalkuja, jotka itse* eivät osaa harkita fitness-harrastuksen potentiaalisia riskejä.

Kuva lainattu ties mistä.

Jokainen lajia harkitseva tietää, ettei kehitys tule tässä lajissa ilmaiseksi. Mutta jokaisen lajia harkitsevan tulee myös tietää se, että sama lainalaisuus pätee myös taloudellisessakin mielessä (ruoat, lisäravinteet, salijäsenyydet, tilpehöörit, valmennus jne.). Kaikista kovimmin tämä jatkuvan kuluttamisen tie iskee vaatteisiin. Itse olen hämmentyneen järkyttynyt siitä, että vuosia palvellut lempijakkuni ei enää tahdo mahtua hartioistani. Ja monen muun vaatekappaleen kanssa sama juttu.

Ja selityshän löytyy tästä:

... eli keväällä 2015 alkanut dieettaaminen vaikutti tällä tavalla selkääni :D

Ei jumankauta riitä, että koko vaatekerta menee uuteen uskoon, kun laihdutettuasi saat viedä vanhat "säkit ja teltat" kaatopaikalle. Kun vihdoin luulet, että vaatteiden uudistaminen oli tässä, innostut salilla käymisestä ja reenisapuskojen kokkailusta siinä määrin, että lihaskin uskaltaa alkaa kasvamaan. Kaikki se tieto juuri sinulle sopivista vaatteista onkin taas vanhentunutta. Varsinkin selän levetessä ongelman laajuus alkaa paljastumaan. Minun ammatissani siistit jakut ja kauluspaidat kuuluvat kuvaan. Ette arvakaan mitä tuskaa on löytää hyvin istuvia kauluspaitoja, jotka eivät kiristä selästä tai olkapäistä. Ja mitä ahdistusta aiheuttaa se, että 300 euron jakku (okei 150 € alennuksessa, mutta kuitenkin minulle suuri raha) alkaa käydä pieneksi... Kyseinen jakku sopi minulle täydellisesti silloin, kun rasvaprosentti oli 35 - mutta outoa sinänsä - nyt se on alkanut tuntumaan ahtaalta, kun rasvat liikkuvat reippaasti alle kolmenkymmenen. 

Ja tässä raskauttavaa todistusaineistoa siitä, mitä treenaaminen saa aikaan:

Kauluspaita on mennyt aikoinaan hyvin kiinni -  nyt ritisee ja paukkuu selästä, napit lentää pian irti :D
Eikä puhettakaan, että paitojen M-koko menisi enää päälle. Miksi hihoista pitää tehdä niin pienet? :D

Mitä vaatekoon ja -mallin jatkuva muuttuminen tarkoittaa? Jatkuvasti uudistuvaa vaatekaappia, stressiä vaatekaupassa sekä ennen kaikkea suurta menoerää budjettiin. Olen tässä oppinut sen, että tarvitsen eri vaatteet dieetille ja massakaudelle. Trikoo- ja strech-vaatteet ovat pelastukseni, mutta pelottaa ajatella, mitä tuleva massakausi tarkoittaa joustamattomille ja venymättömille vaatteille kuten jakuille.. Eli kuluttamisen juhlaa siis luvassa. Kuvitelkaa mitä haaskausta, tässähän tuhoutuu koko planeetta!

Muistatteko, kun minulla oli ongelma housujen kanssa? Se ongelma ei edelleenkään ole poistunut, vaan se elää ja voi hyvin. Jossain kaukaisessa blogitekstissä kerroin, että en saa farkkuja vedettyä jalkaani, vaan ne jumuituvat polven kohdalle. Jos otan tarpeeksi ison koon, joka riittää kattamaan reidenympärykseni, housut pussittavat alamahan kohdalta ja ovat liian isot vyötäröltä. En vieläkään löydä vaatekaupoista farkkuja, suoria housuja tai kangashousuja, jotka sopisivat näihin My little Roid Pony- jalkoihin (=lyhyet ja tuhdit, en roinaa älkää hätääntykö :D). Luulin, että tämä oli vain lihavan ex-minän ongelma. Nyt kun varsinkin etureiskoihin on alkanut tarttumaan pihviä ongelma on pahentunut. Etenkin työhousujen hankkiminen on vaikeutunut, sillä kaikki suorat housut suunnitellaan ihan muun tyyppisille vartaloille. Yksi vaihtoehto olisi vierailla housujen kanssa räätälillä, mutta mistä sponsori? Ei mistään. Ja katsokaa, miten epätoivon partaalle tämä ahdinko on minut ajanut...

Siinä teillepilkahdus epätoivoa!

.. olen joutunut alkaa käyttämään Freddy Wrup-housuja! Voitteko kuvitella minkälainen älyllinen ja siveellinen sekä säädytön itsemurha tämä on?! Mutta kun nämä ovat tällä hetkellä ainoat mukavat ja istuvat housut. Kaiken lisäksi olen tartuttanut Freddy-kuumetta myös toisiinkin. Moraalitonta. Hyi.

Minulta pyydettiin yhtenä päivänä pohtimaan, olenko onnellinen harrastuksessani. Koska olen hyvin tutkiskeleva ihminen, päätin tarkastella rakasta harrastustani kriittisestä näkökulmasta. Ja löysinhän jotain negatiivista: rahanmeno ja jatkuva vaatestressi, ne ovat tämän lajin kurja puoli. Mutta aikusten oikeasti en ole kuitenkaan kauhean pahoillani tästä pienestä lihaskasvusta, jota olen saanut aikaan ;)

Rautaa liikkeelle ja nautitaan tuloksista (ja uusista vaatteista niin kauan kuin ne mahtuvat)!

*Usein keskutelupalstoilla murehditaan, että nuoria tyttöjä ja naisia tulisi suojella lähes jokaiselta asialta. Esimerkiksi nuori nainen ei itse kykene punnitsemaan asioiden eri puolia, vaan seuraavat sokeasti "niiden muiden mallia". Aikoinaan mm. kaunokirjallisuuden lukemisen katsottiin johtavan naisten moraaliseen rappioon. Nykyisen fitness-harrastus hoitaa tämän kaunokirjallisuudelta viedyn tehtävän + tekee naisista miehiä ;)