# Aktivoi oma seniorisi!

Tällä kertaa on vuorossa asiaa vanhuudesta ja ikäihmisten hyvinvoinnista. Suomessa on tällä hetkellä yli miljoona yli 65-vuotiasta, eli viidennes koko maan väestöstä. Itse olen erittäin huolestunut seniori-ikäisten ihmisten tulevaisuudesta. Väestön ikärakenteen muutos lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaistarvetta ja suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle vaikeuttaa niin yhteiskunnan taloudellista liikkumavaraa kuin palvelujen tarjontaa. Kun yhtälöön lisätään vielä yleisen taloudellisen tilanteen heikentyminen, on huoli vanhusten hyvinvoinnista perusteltu. Sosiaali- ja terveysmenot ovat koko ajan kasvamassa, mutta nykyisen taloudellisen tilanteen vallitessa epäilen vahvasti, että juustohöylä käy ahkerasti etenkin tällä sektorilla. Joulukuussa 2012 tuli voimaan laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli ns. vanhuspalvelulaki. Lain tarkoituksena on mm. turvata ikääntyneille laadukkaat palvelut ja mahdollisuudet vaikuttaa saaminsa palveluihin, niiden toteuttamistapaan sekä sisältöön. Kunnalle asetetaan velvollisuuksia toteuttaa riittävät ja oikea-aikaiset palvelut, huolenpito toteutettaisiin lähtökohtaisesti kotona, ja tarjolla olisi myös ennaltaehkäiseviä tukitoimia. Ennen kaikkea tarkoituksena on turvata ihmisarvoinen kohtelu ja elämä. Aika näyttää, kuinka kunnat suoriutuvat tehtävistään. * Mutta jokaiselle nuorelle uravinkki: kouluttautukaa terveydenhoitoalalle.*

Tälläkin hetkellä on laitoshoitoon sijoitettuja vanhuksia, joiden perustarpeista ei ole tehokkuussyistä pystytty huolehtimaan riittävällä tavalla. Säästöpaineista johtuen ongelmia on myös niiden iäkkäiden kohdalla, jotka asuvat omassa kotonaan tai omaishoitajan kanssa. Erään esimerkin voi tarjota oma isotätini. Jo 80 ikävuoden paremmalla puolella oleva isotätini on käynyt lävitse lukuisia sairaalahoitoja ja leikkauksia ja silti hän yrittää (joko omasta tahdostaan tai kunnan rahatilanteen vuoksi) sinnitellä kotonaan, vaikka kaikki edellytykset palvelukotiasumiseen hänen kohdalla olisivat olemassa. Liikkuminen on hänelle hankalaa ja kummitätini on tenhyt suuren työn hänen auttamisessaan. Yhtenä päivänä isotätini kaatui, eikä päässyt ylös omin avuin. Onneksi hänellä on ranteessaan hälytysnappi tällaisia tilanteita varten. Yllätys oli kuitenkin melkoisen suuri, kun vartiointiliikkeen vartija tuli nostamaan kaatunutta ylös. Tästä avusta isotädilleni ilmaantui muutaman kymmenen euron lasku (!). Huolestuttavaa vartijan ilmaantumisessa oli se, että ensinnäkään kysymys ei ole terveydenhuollon ammattilaisesta, jolla olisi ammattitaitoa arvioida henkilön avuntarvetta, käyttää oikeita nosto-otteita jne. Toiseksi vartijan käyttäminen tällaiseen tilanteeseen on ongelmallista henkilötietojen ja yksityiselämän suojan kannalta: terveydentilaa koskevat tiedothan ovat arkaluontoisia tietoja, joita vain hoitosuhteen perusteella saadaan käsitellä.  Resurssien säästämistä kyllä, mutta kenen oikeuksien kustannuksella?

Ja sitten kirjoituksen treeniblogivaiheeseen. Yksi keino turvata ikäihmisten hyvinvointia tulevaisuudessa on se, että iäkkäiden mahdollisuuksia selvitä omin avuin arjestaan tuetaan niin pitkälle kuin mahdollista. Kysymys olisi ennenkaikkea terveysongelmien ennaltaehkäisystä, minkä avulla luonnollisesti lääke- ja hoitokustannukset pysyisivät matalampina, mutta ennenkaikkea kysymys olisi iäkkään elämänlaadusta. Yksi aliarvostettu keino päämäärän saavuttamiseksi on terveellinen ruokavalio ja aktiivinen elämäntapa.  Etenkin ikäihmiset unohdetaan usein, kun kysymys on terveellisestä ruokavaliosta ja lihaskuntoharjoittelusta. En sitten tiedä koetaanko edellä mainitut terveelliseen elämäntapaan kuuluvat osa-alueet sittenkin niin ulkonäköpainotteisina asioina, että ne yhdistetään ennemmin nuoriin ja nuoriin aikuisiin kuin seniori-ikäisiin. Jostain luin artikkelin, että iäkkäiden ruokavalio on usein hyvin hiilihydraattipainotteinen, yksipuolinen ja siinä on liian vähän proteiinia (pitää kyllä paikkansa, kun katsoo esim. oman isäni ja mummuni syömisiä). Lisäksi seniori-ikäisten lihaskuntoharjoittelun merkitys on tyystin jäämässä vaille huomiota. Pienen valonpilkahduksen tilanteeseen on tuonut Fitfarm, joka on lanseerannut senioiri-ikäisille oman lihaskunnon parantamiseen tähtäävän nettivalmennuksen. Lisää tällaisia palveluita senioreille ehdottomasti.

Ja minkä vuoksi sitten senioriväestön lihaskuntoon olisi kiinnitettävä enemmän huomiota? Lihasmassalla ja koolla on merkitystä toimintakyvyn säilymisessä: lihaskunto ratkaisee pääseekö ikäihminen omin avuin sängystä ylös, kuinka hyvä tasapaino on, noustaanko rappusia ja sen, kuinka kauan iäkäs henkilö selviää arjestaan omin avuin (tietenkin on sairauksia ja vammoja, jotka estävät tämän lihaskunnosta huolimatta). Lihaskadolla tarkoitetaan tilannetta, jossa lihasmassa laskee ja niiden toiminta heikkenee.  Lihaskatoa ilmenee sairailla ja etenkin ikääntyneillä ihmisillä. Kun kiinnitetään huomiota siihen, että jo nyt Suomessa on yli miljoona yli 65-vuotiasta ja tämä osuus tulee kasvamaan suurten ikäluokkien eläkeiän saavuttamisen myötä, myös lihaskadosta kärsiviä tulee olemaan paljon. Jostain luin, että lihaskatoa sairastavien osuus olisi peräti puolet kyseisestä ikäryhmästä. Tosin sanoen voidaankin todeta, että lihaskadosta on tulossa mm. diabeteksen rinnalle oikea "kansantauti". Lihastohtorin eli Juha Hulmin mainiossa blogissa käsitellään tarkemmin lihasmassan tärkeyttä. Lihaskato lisää useissa sairauksissa ennenaikaisen kuoleman riskiä, joten lihaskato aiheuttaa kuolemia. Lihasmassan lisääntymisen on puolestaan todettu vähentävän kehon rasvaa ja vähentää diabetesriskiä. Myös iso lihaskoko sänkypotilaalla auttaa kehon elintoimintojen ylläpidossa ja vastaavasti pienet lihakset ovat yhteydessä heikkoihin luihin ja suurentuneeseen luunmurtumariskiin (ks. lisää
http://lihastohtori.wordpress.com/2012/07/04/koolla_on_valia/)

Kuva kaapattu Lihastohtorin blogista, koska mielestäni kuva on niin pysyäyttävä ja havainnollistava.(http://lihastohtori.wordpress.com/2012/07/04/koolla_on_valia/)

Liikunnallinen aktiivisuus ja lihaskunto siten on yhteydessä siihen, kuinka hyvin ikäihminen selviää arjestaan. Jossakin tieteellisen tutkimuksen julkaisussa todettiin jopa, etä liikunnalla ja aktiivisella elämäntavalla on merkitystä myös muistisairauksien ennaltaehkäisyssä. Liikunta ei kuitenkaan yksin auta elämänlaadun paranatamisessa ja ylläpidossa, vaan myös ruokavalioon tulee kiinnittää huomioita. Suositus on, että iäkkäät tulisivat syödä 2 gramma proteiinia painokiloa kohden. Kun olen seurannut mummun vanhainkotiruokailua, ruoat ovat monesti keittoja ja vellejä, pari palaa leipää ja kinkkusiivu. Päivän viimeinen ateria tarjotaan klo 18, eikä mummu mene nukkumaan ennen klo 22. Ei ihme, että liikkuminen alkaa vaikeutumaan pikkuhiljaa, kun keho ei saa tarpeeksi ravintoa eikä proteiineja.

Viestini tämän kirjoituksen myötä kaikille salimonstereille ja terveysintoilijoille (ja tottakai ylipäätänsä kaikille) on, että alkaisimme terveystalkoisiin vanhuusväestön hyväksi. Haastan jokaisen kykenevän tarkkailemaan oman seniorin elämäntapoja ja kannustamaan tätä terveelliseen ja monipuoliseen syömiseen ja liikunnalliseen aktiivisuuteen - etenkin lihaksunnon osalta. Oma seniori voi olla vaikka oma vanhempi, täti, kummitäti, isovanhempi - miksei naapurikin. Oman seniorin voi viedä esimerkiksi ulkoilemaan, jumppaamaan, punnertamaan tai vaikkapa tutustumaan kuntosaliin. Seniorin kanssa voidaan myös tehdä suosikkiruoista terveellisempiä ja monipuolisempia. Vain mielikuvitus on rajana.

Miten sitten kävi oman senioirini aktivointiyrityksessä?

Vein oman seniorini (isäni, joka kieltäytyy kutsumanimestä seniori) kuntosalille. Vedin hänelle yksijakoisen salitreenin, jossa oli perus penkkiä, prässiä, mavea ja ylätaljasta selälle liikkeitä. Voi sitä kitinän ja valituksen määrää! :D Mitään liikettä ei jaksettu kuulemma tehdä, kaikki oli hankalaa ja vaikeata, joka paikkaan sattui tms. muuta ylivoimaisen järkyttävää. Koska oma seniorini on kova luu, otin kovat keinot käyttöön! Sanoin jääräpäälle, että nyt tultiin tekemään treeniä, ja hän vaikka tekee 48 toistoa, kunnes kaikki sarjan toistot on tehty KUNNOLLA. Valvoin liikkeiden tekemistä armotta ja tarkasti. Ja kun vatsalihasliikkeissä alkoi sama kitinä, otin verryttelykepin ja kopautin polveen aina tarvittaessa. Loppui kitinä muuten (musta ei tulisi ikinä PT:tä, kun asiakkaat säikähtäisivät mun mafioso-tekniikoita :D).

Sitten seniori huomasi nurkassa roikkuvan nyrkkeilysäkin ja lattialla hanskat. Entisenä nyrkkeilijänä hän tahtoi mennä kokeilemaan säkin lyömistä. Ja mikä riemu valtasi hänen mielensä, kun hän sai hanskat käteen ja lakoi takomaan säkkiä. Kyllä oli tekniikka ja jalkatyö vielä hallussa, todellakin huomasi hänestä, että nyrkkeilty on. Tyytyväisenä seniori lähti salille ja totesi, että ihan nuoruusajat tuli mieleen (hyvä kait?). Sitten seniori pyysi päästä salille mukaan  myös seuraavallakin kerralla. Succes!

Toinen aktivointikerta oli kanssa yhtä surkuhupaisa. Vein seniorin puolukkaan, hukkasin hänet metsään ja löysin hänet onneksi parin tunnin päästä valtatien varresta, 3,6 km katoamispaikalta :D

Vanhemmat ihmiset ovat auttaneet meitä nuorempia kasvattamalla meidät, tukemalla meitä ja huolehtimalla meistä. Toki se on vanhempien ihmisten velvollisuutena lapsiaan ja nuorempiaan kohtaan, mutta se ei tarkoita sitä, ettei vanhemmille ihmisille voisi osoittaa arvostusta ja kiitollisuutta. Oman seniorin aktivoiminen terveellisempiin elämäntapoihin on minusta hieno vastapalvelus. Samalla ikäihmisen elämänlaatu paranee ja saatte yhdessä kokea arvokkaita hetkiä. Minusta olisi hienoa, että sosiaalinen media täyttyisi iänikuisten selfieiden sijasta kuvista, joissa vietetään aikaa läheisten kanssa. Parhaassa tapauksessa oman seniorin kannustaminen elämäntapojen parantamiseen, voi parantaa seniorin elämänlaatua ja kykyä selvitä arjestaan omatoimisesti - ja arvokkaasti.

Sivutuotteena oman seniorin aktivoimisesta voisi jopa julkinen talouskin hyötyä esimerkiksi hoitokustannusten kohdalla. Riku Rantala vei verotoimistoon kassillisen rahaa, viedään me mummot ja vaarit kuntosalille :D

Toivotan kaikille mukavaa alkutalvea (!?), ainakin täällä Lapissa on ollut jo pakkasta parin päivän ajan - ja nyt täällä sataa lunta ja räntää!!!!

// J

PS. Laskin tuossa toissapäivänä, että minulla on jo yli 70 sivua gradussa raakatekstiä :))) eli 90 sivun mittainen gradu tulee :D

Nörttilookin saa kirjoittamalla 70 sivua gradua: näkö heikentyy, hiukset räjähtävät ja ajatus ei kulje :D