Totaalinen fitness-breikki on suorittamista parempaa

Minulla on ollut viimepäivinä sellainen hullunmylly ja pyöritys käynnissä, että aikaa ei ole edes ollut nukkua! Pelkästään tässä parin päivän aikana olen taittanut kilometrejä sellaisen parin tuhannen verran, ja vasta nyt (monen päivän tauon jälkeen) olen vihdoinkin saanut istahtaa rauhassa alas läppärin äärelle, hengähtää ja avata Bloggeri kirjoittamista varten. Must-do-listassa on ollut niin paljon tekemättömiä tehtäviä, ettei aikaa ole jäänyt paljon muulle - ei edes treenaamiselle. Mutta onneksi nyt saan muutaman päivän ajan hengähtää rauhassa, kunnes tämä mylly lähtee käytiin pian uudestaan :D

Kuten edellisessä postauksessani kerroin, minulla alkaa kolme kuukautta kestävä dieetintynkäinen, joka mukailee fitness-kisoihin valmistautuvan dieettiä. Tarkoituksena on seuraavien viikkojen aikana tiristää rasvaa tästä ruhosta niin paljon kuin mahdollista. Sain kuulla aikaisemmin dieetillä olleilta, että heillä oli paino pudonnut 7 - 12 kiloa! Vaikuttaa erittäin lupaavalta projektilta, mutta hyvin haastavalta ja raskaalta. Helppoa tästä ei tule. Näin ollen minun kohdallani dieetille siirtyminen edellyttää huolellista valmistautumista niin henkisellä kuin fyysisellä tasollakin. Advanced loppui minun kohdallani reilu viikko sitten, ja samalla alkoi myös valmistautuminen dieettiä varten. Valmistautuminen on noudattanut seuraavanlaista kaavaa:

Ei hielle ja tuskalle, kyllä levolle, erilaiselle liikunnalle ja vapaalle syömiselle.

Valmistautumiseni alkoi totaalisella salitauolla. Advancedin treenit olivat raskaita, uuvuttavia ja pitkäkestoisia. Kun rankkaa (ja yksipuolista) treeniä on takana 12 viikkoa, alkaa homma maistumaan pahvilta. Kun jokaista liikettä hinkataan miljoona toistoa kädet tuhannen rakkuloilla, eikä treeni ota loppuakseen 1,5 tunninkaan jälkeen ja jokaisen sarjan jälkeen seuraa välikuolema, ei ole ihme, että koko touhusta lähtee into ja ilo. Eli treenaamisenkin suhteen voi tulla ähky. Motivaatiopulan ja EVVVK-asenteen lisäksi treenitauko oli paikallaan ihan terveydellistenkin syiden vuoksi; nimittäin paikat alkoivat siinä määrin pärkyämään, etteivät treenit enää onnistuneet samassa laajuudessa. Yhtenä treenikertana alaselkä otti sen verran osumaa, että jaloista lähtivät kaikki voimat enkä voinut edes prässätä kelkan painolla. Samoin ranteet ja polvet ovat olleet koetuksella. Mieheni sanoi, että olen kuin vanha poro, kun lonkat ja nivelet naksuvat ja paukkuvat kävellessäni hänen ohitseen. Joten palautumisen näkökulmasta päätin pitää totaalisen breikin treeneistä.

Olin kyllästynyt myös kaikkeen kurinalaisuuteen, jota viimeisten 12 viikkojen aikana minulta on vaadittu (olen itse vaatinut). Koska aloitin lepoviikon treeneistä, päätin ottaa lepoviikon myös tarkasta ruokavaliosta, sillä minua ei vähempää kiinnostanut aloittaa aamua iänikuisella kaurapuurolla, en jaksanut syödä ainuttakaan parsakaalia enkä tarkkaillut kellosta ateriavälien pituuksia. Päätin tehdä kaikkea, mistä olen kokenut jääväni paitsi advancedin aikana. Jäin köllöttelemään sohvalle, kun siltä tuntui ja nappasin kouraani teekupposen ja lehden. Liikuntaa harrastin talvisessa metsämaisemissa ja leikkimällä koiran kanssa lumihangessa. Vatsarutistuksien sijaan treenasin vatsalihaksiani nauramalla siskoni kanssa.

Sen sijaan, että olisin yksin tuskaillut hikisellä punttiksellä, menin hyvässä seurassa talvikävelyreitille.

Koirissa on se jännä juttu, että aina kun yrität ottaa kuvaa, ne kääntävät pään pois oikealla hetkellä.

Salilaitteiden sijaan päätin ihastella luonnon kauneutta. Kuvassa pakkasellakin virtaava lähde.

Rasvanpolttoa tällä viikolla.

Ruokavaliostani päätin irroittautua heti kunnolla: mässäilin kaikkea kaipaamiani herkkuja. Join monen kuukauden tauon jälkeen kokista, söin mozzarella-tikkuja, tein över-juustoisia enchiladoja, käytin KERMAA, kastikkeita ja muuta epäterveellistä ja kiellettyä. Mwahhaa! Tavoitteenani oli saavuttaa dieettiä varten sellainen herkkuähky, ettei muutamaan kuukauteen tee mitään mieli. Let me tell you a secret: nyt tiedän, ettei herkkuähkyä ole mahdollista saavuttaa  koskaan - se on yhtä saavuttamaton kuin sateenkaaren toinen pää :D

Lounaalla ei murehdittu makroja, ja päreiden sijaan poltettiin kynttilöitä.

Rahka sai jäädä rauhassa jääkaappiin, aamiasella minulla oli pitkästä aikaa jogurttia, aivan taivaallista!

Kuvassa moni(a)tyydyttynyttä rasvaa <3 <3 <3

Kuvassa kuivaa ja tummaa riisiä, vähärasvaista kanan rintafilettä sekä kukkakaali-porkkana- parsakaalimixiä ;) :D

Eli advancedin aikana fitness-elämäntapaa tuli melkein noudatettua aina kyllästymiseen asti. Niin mieli kuin keho olivat uuvuksissa kurinalaisten ja rankkojen viikkojen jäljiltä. Uskon, että dieetin aloittaminen heti advancedin jälkeen olisi ollut liian kuormittavaa myös sen vuoksi, että motivaatio ohjelmien noudattamiselle oli pohjalukemissa. Elämässäni on meneillään muutoinkin niin kaikenlaista, kuten valmistuminen ja uusi työpaikka, joten breikki oli ihan stressinhallinan kannalta tarpeellinen.

Nyt voimaa (ja kaloreita!) on kerätty viikon aikana runsaasti ja pieni kuntosali-ikävä on hiipynyt jo mieleeni. Ensi viikolla aloitan dieettaamisen, johon suhtaudun nyt uudella innolla!

Ihanaa ja mukavaa alkavaa viikkoa kaikille! Käykäähän ulkoilemassa luonnossa, sillä on ihmeellisen voimaannuttava vaikutus.

// Jenna